Lisätietoa vaihto-omaisuudesta

Ohje

Tämä sivu sisältää syventävää tietoa vaihto-omaisuuden tarkistuslomakkeeseen liittyen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisenaan tai jalostettuna luovutettavaksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet.

Vaihto-omaisuutena käsitellään hyvän kirjanpitotavan mukaan vaihto-omaisuudeksi luettavat hyödykkeet ottaen huomioon yhtiön toimiala ja kirjanpitolautakunnan päätökset vaihto-omaisuuden sisällöstä ja liikevaihdosta eri toimialoilla.

Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Mikäli hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen muuttuviin menoihin nähden, saadaan myös kiinteiden menojen määrä lukea hankintamenoon.

Varaston käyttöjärjestys

Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, vaihto-omaisuuteen kuuluvien samanlajisten hyödykkeiden hankintameno määritetään olettaen, että hyödykkeet on luovutettu siinä järjestyksessä kuin ne on hankittu (FIFO) tai, että luovutusjärjestys on ollut hankintajärjestykselle päinvastainen (LIFO). Tällaisten hyödykkeiden hankintamenoksi saadaan merkitä myös toteutuneiden hankintamenojen keskiarvo, joka on painotettu vastaavilla hankintamäärillä. Aktivoituun hankintamenoon luetut, hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla.

Kirjanpitolainsäädännössä ei ole määritelmää luovutettujen hyödykkeiden käyttöjärjestyksestä. Lähinnä verolainsäädännöstä johtuen myös hyvän kirjanpitotavan mukaiseksi käytännöksi on vakiintunut ns. FIFO-periaate, jonka mukaan oletetaan, että samanlaiset hyödykkeet on luovutettu tai kulutettu siinä järjestyksessä, kuin ne on hankittu, ellei kirjanpitovelvollinen muuta osoita. Myös muut johdonmukaiset menetelmät, jotka johtavat hankintamenon määrittämisessä olennaisuuden periaate huomioiden riittävän oikeaan lopputulokseen, ovat hyvän kirjanpitotavan mukaisia.

Esimerkki: Yritys ostaa tuotteen ensin 1 eurolla, sitten 2 eurolla ja myy yhden hyödykkeen 3 eurolla. Varaston käyttöjärjestys vaikuttaa siihen, paljonko kaupasta tuli voittoa (siis paljonko arvoa jäi varastoon).
FIFO-periaatteella voitoksi tulee 2 euroa (=3-1)
LIFO-periaatteella voitoksi tulee 1 euro (=3-2)
Keskihintaperiaatteella voitoksi tulee 1,5 euroa (=3-(1+2)/2)

Varaston arvostaminen

Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno (uusi hankintahinta) tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava kuluksi. Vaihto-omaisuus arvostetaan siten aina alimman arvon periaatteen mukaisesti ja ilman arvonlisäveroa, jos (kun yleensä) ostohinnasta on saatu tehdä alv-vähennys.

;